картошка

Der'mo

*SPOILER FREE*

Kurt Vonneguting kirja teurastamo 5 (Slaugherhouse Five) oli omalaatuinen kirja. Se ilmestyi vuonna 1969. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääosin toisen maailmansodan aikaan. Päähenkilö kirjassa on Billy Pilgrim, joka on irtautunut ajasta ja matkustaa ajassa syntymästä kuolemaan satunnaisessa järjestyksessä. Kirjan keskeinen osa on Dresdenin pommitus, jossa Vonnegut itse oli paikalla.

Kirjan teemana on asioiden hyväksyminen, mikä näkyy useasti esiintyvässä lausahduksessa "niin se käy" aina kun kuvataan kuolemaa.

Teurastamo 5 / Slaughterhouse Five kiellettiin amerikassa mitä luultavammin hyvin aidon sodankuvauksen takia ja koska kirja sisälsi niinsanottuja "säädyttömiä nelikirjaimisia sanoja" (F*ck, Sh*t jne.) kirjassa esiintyi myös uskonnollisia ja seksuaalisia viittauksia, mikä saattaa olla osasyy kirjan kieltämiseen.

Kirja oli vaikeasti luettava sen rikkinäisen juonen takia. Kirja olisi mielestäni ollut parempi jos epärealistiset kohdat kuten matka toiselle planeetalle tai aikamatkustus olisi jätetty pois.

Runo

Roses are red
that part is true
but violets are purple
not f****ing blue

Kuuden sanan novellit

Kauppa vieressä
Menin sisään
Ei rahaa.

Nukuin kotona
Kello soi
Lähdin kouluun.

Ole Sinä

Ole sinä varasto, niin minä olen talo
Ole sinä pimeys, niin minä olen päivän valo

Ole sinä lehti, niin minä olen puu
Ole sinä koira, niin minä olen luu

Ole sinä puisto, niin minä olen puska
Ole sinä nautinto, niin minä olen tuska

Palidromi-runo

aattona janottaa
niin
aattona jania aina janottaa
niin
aattona janottaa

Valkoinen runo

kaiutin on kuin paperi
jos rikot taulun pelkään tulostimia.

Valitsin kohtauksen Satu

Lauri Maijalan ohjaamana kohtaus meni seuraavasti:

Lyhyt mies oli lavalla ja toivoi että olisi hieman pidempi. Seuraavaksi haltiatar ilmestyi ja sanoi että mies saa yhden toiveen. Mies ei saanut sanottua mitään. Pian haltiatar katosi. Tämän jälkeen mies alkoi syömään itseään.

Kohtaukseen on vaikea tehdä muutoksia sen yksinkertaisuuden vuoksi. Kohtauksessa muuttaisin ensinnäkin tapaa millä haltiatar ilmestyy lavalle. Ehkä myös lisäisin jotain lisäefektejä.

Käsittelyä.

Tunnelma oli salaperäinen

Näyttelijät olivat hyviä

Puvustus oli loistava

Valot ja äänet olivat hyvät

Sarjakuva analyysi

Sarjakuva analyysi: Fingerpori

Fingerpori on Pertti Jarlan piirtämä ja käsikirjoittama strippisarjakuva, joka ilmestyy muun muassa Helsingin Sanomissa.
          Fingerporissa ei ole yhtenäistä juonta, vaan se koostuu 1-3 kuvan stripeistä. Suurin osa Fingerporin huumorista rakentuu homonymian varaan. Fingerporin on kustantanut Arktinen Banaani.
          Fingerporissa esiintyy monenlaisia hahmoja, näistä tunnetuimpia ja useimmin esiintyviä ovat:
-Heimo Vesa
Heimo on tiedekeskuksessa tutkijana toimiva keski-ikäinen mies. Hän on hieman lihava ja hänen asustukseensa kuuluvat pyöreät silmälasit ja beigen värinen kokovartaloasu. Heimolla on tapana sanoa huomioimattaan asioita, joilla on kaksoismerkitys. Hänen vaimonsa on Irma Kääriäinen
-Asko Vilenius
Itsensäpaljastaja ja ornitologi. Hän on pukeutunut beigeen kylpytakkiin ja pipoon. Vileniuksen huumori perustuu suoranaiseen pervoiluun.
-Allan Kurma
Sekatyömies ja Heimo Vesan paras ystävä. Hän pukeutuu oliivinvihreään tähdelliseen paitaan. Allan Kurma esiintyy hyvin monissa stripeissä.
-Rivo Riitta
Kahvilanhoitaja Kahvila Aromissa. Hänen keskeisimmät ominaisuutensa ovat kaksimielisyys ja rivo huumori. Hän on pukeutunut työasuun ja lieriönmuotoiseen hattuun
-Aulis Homelius
Median vainoamisen kohteeksi joutunut Fingerportin kaupunginjohtaja. Homelius pukeutuu harmaaseen Pukuun, kukkakuvioiseen kravaattiin ja suorakulmion muotoisiin silmälaseihin.
          Fingerporin miljöönä toimii Fingerpori-niminen kaupunki.
          Pertti Jarla on luonut sarjakuvan hahmojen maailmakuvan ja arvomaailman radikaalisti normaalista poikkeavaksi. Fingerporin maailmassa käytetään paljon sanaleikkeihin perustuvaa komiikkaa. Arvomaailma on vääristynyt ja perustuu huumoriin, eikä siinä ole tavoiteltu realistisuutta.

      
                         
     

Hei kaikki te blogin lukijat.

Luetko yleensä runoja?:
- En.
Millaisia runoja luit karaoke-projektia varten?:

- Juha Rautio: Istu Laulu: Hiljenee. Mielestäni runo oli ainoa järkevä runo kirjassa. Muut runot olivat huonoja.

-Jukka Viikilä: Runoja II: Säveltäjä. Runo oli lyhyt ja ytimekäs mutta siinä ei ollut mitään järkeä.

-Aki Salmela: Vanitas: On turha pelätä, sitä ei ole. On vain elämä, kunnes sitä ei ole. Tämä runo oli hyvä, lyhyt, ytimekäs ja tarkoituksellinen.

-Sinikka Vuola: Musta ja Punainen: Lintulajeja on tosi paljon. Runo oli syvällinen. Huono puoli runossa oli tekstin asettelu, jonka takia runo oli vaikealukuista.

Suosikkini oli:
Merja Virolanen: Kontaktia Haluan: Metsuri. En tuntenut runoa tai kirjailijaa aikaisemmin.

Mitä ajatuksia runot herättivät?:
Lukemistani runoista sain sellaisen kuvan, että kaikki ovat vaikeasti luettavia ja epäselviä.

Aiotko jatkaa runojen lukemista itsenäisesti?:
En todellakaan. mielestäni se on ajan tuhlaamista. vapaa-ajalla voi tehdä muutakin kivempaa sen sijaan, että lukisi runoja.