sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Sarjakuva analyysi


Sarjakuva analyysi: Fingerpori

Fingerpori on Pertti Jarlan piirtämä ja käsikirjoittama strippisarjakuva, joka ilmestyy muun muassa Helsingin Sanomissa.
          Fingerporissa ei ole yhtenäistä juonta, vaan se koostuu 1-3 kuvan stripeistä. Suurin osa Fingerporin huumorista rakentuu homonymian varaan. Fingerporin on kustantanut Arktinen Banaani.
          Fingerporissa esiintyy monenlaisia hahmoja, näistä tunnetuimpia ja useimmin esiintyviä ovat:
-Heimo Vesa
Heimo on tiedekeskuksessa tutkijana toimiva keski-ikäinen mies. Hän on hieman lihava ja hänen asustukseensa kuuluvat pyöreät silmälasit ja beigen värinen kokovartaloasu. Heimolla on tapana sanoa huomioimattaan asioita, joilla on kaksoismerkitys. Hänen vaimonsa on Irma Kääriäinen
-Asko Vilenius
Itsensäpaljastaja ja ornitologi. Hän on pukeutunut beigeen kylpytakkiin ja pipoon. Vileniuksen huumori perustuu suoranaiseen pervoiluun.
-Allan Kurma
Sekatyömies ja Heimo Vesan paras ystävä. Hän pukeutuu oliivinvihreään tähdelliseen paitaan. Allan Kurma esiintyy hyvin monissa stripeissä.
-Rivo Riitta
Kahvilanhoitaja Kahvila Aromissa. Hänen keskeisimmät ominaisuutensa ovat kaksimielisyys ja rivo huumori. Hän on pukeutunut työasuun ja lieriönmuotoiseen hattuun
-Aulis Homelius
Median vainoamisen kohteeksi joutunut Fingerportin kaupunginjohtaja. Homelius pukeutuu harmaaseen Pukuun, kukkakuvioiseen kravaattiin ja suorakulmion muotoisiin silmälaseihin.
          Fingerporin miljöönä toimii Fingerpori-niminen kaupunki.
          Pertti Jarla on luonut sarjakuvan hahmojen maailmakuvan ja arvomaailman radikaalisti normaalista poikkeavaksi. Fingerporin maailmassa käytetään paljon sanaleikkeihin perustuvaa komiikkaa. Arvomaailma on vääristynyt ja perustuu huumoriin, eikä siinä ole tavoiteltu realistisuutta.

      
                         
     

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Hei kaikki te blogin lukijat.

Luetko yleensä runoja?:
- En.
Millaisia runoja luit karaoke-projektia varten?:

- Juha Rautio: Istu Laulu: Hiljenee. Mielestäni runo oli ainoa järkevä runo kirjassa. Muut runot olivat huonoja.

-Jukka Viikilä: Runoja II: Säveltäjä. Runo oli lyhyt ja ytimekäs mutta siinä ei ollut mitään järkeä.

-Aki Salmela: Vanitas: On turha pelätä, sitä ei ole. On vain elämä, kunnes sitä ei ole. Tämä runo oli hyvä, lyhyt, ytimekäs ja tarkoituksellinen.

-Sinikka Vuola: Musta ja Punainen: Lintulajeja on tosi paljon. Runo oli syvällinen. Huono puoli runossa oli tekstin asettelu, jonka takia runo oli vaikealukuista.

Suosikkini oli:
Merja Virolanen: Kontaktia Haluan: Metsuri. En tuntenut runoa tai kirjailijaa aikaisemmin.

Mitä ajatuksia runot herättivät?:
Lukemistani runoista sain sellaisen kuvan, että kaikki ovat vaikeasti luettavia ja epäselviä.

Aiotko jatkaa runojen lukemista itsenäisesti?:
En todellakaan. mielestäni se on ajan tuhlaamista. vapaa-ajalla voi tehdä muutakin kivempaa sen sijaan, että lukisi runoja.